Krepelinin historiaa

Krepelinin omistajat, veljekset Esko ja Harri toivottavat sinut tervetulleeksi Kristiinankaupunkiin.

”Johdamme sukumme toimintaa Kristiinankaupungissa nyt neljännessä polvessa.

Kaikki alkoi siitä kun Ikaalisista Kristiinankaupunkiin muuttanut isoisämme isä Kalle Hektor Jylli perusti Krepelinin tonttia vastapäätä olevaan taloon perheen ja makkaratehtaan vuonna 1920. Kalle perusti myös bussiyhtiön, joka vei ihmisiä ja makkaroita Vaasan, Kristiinankaupungin ja Porin välillä.

Myöhemmin isoäitimme Kerttu osti Krepelinin tontin ja rakennukset 60-luvulla. Isoisämme Esko piti pihapiirissä huutokauppoja. Sen jälkeen isämme Pasi jatkoi huutokauppatoimintaa aina 90-luvulle asti ja sitten vanhemmat keksivät tehdä näistä entisistä huutokauppakamarin varastoista nämä hotellihuoneet”, kertoo Esko.

”Juu. Ollaan Eskon kanssa roudattu huonekaluja tämän pihan huutokauppoihin ja huutokaupoista koko pienen ikämme. Mutta nyt siis, vuonna 2022, jatkamme isän ja äidin hotellitoimintaa seitsemättä vuotta.”, toteaa Harri.

Hotelli Krepelin - Päärakennus - Valokuva 1890-luvulta

Krepelin on tyypillinen kristiinankaupunkilaisen merikauppiaan pihapiiri. Kristiinankaupunki on perustettu vuonna 1649 ja laivanrakennus oli vilkasta 1600-1800-luvuilla. Eräässä vaiheessa kaupungin satama oli Suomen tärkeimpiä ja Kristiinankaupungin laivasto Suomen suurin. Täältä kulki mm. kaikki puuvilla Tampereen puuvilla- tehtaisiin ja kristiinankaupunkilaiset laivat toivat tavaraa Välimereltä ja Meksikonlahdelta asti.

Krepelininkin tontilla on ollut rakennuksia jo 1700-luvulla, mutta nykyiseen muotoonsa pihapiiri tuli 1800-luvulla. Pihapiiri tunnetaan nykyisin Krepelinin nimellä vaikka sillä on kahdensadan vuoden aikana ollut monta omistajaa. Yllä valokuva 1890-luvulta. Alla ensimmäisiä pohjapiirroksia.

Hotelli Krepelin - Pohjapiiros - Päärakennus - Alakerta

Krepelinin pihapiiri sijaitsee Kristiinankaupungin tontilla numero 144. Päärakennus on rakennettu vuonna 1812 ja kauppias Anders Zacharias Holmströmin tiedetään vuonna 1841 olleen sen ensimmäisiä asukkaita. Päärakennuksen tyylissä näkyy vaikutteita eurooppalaisesta uusgotiikasta.

Hotelli Krepelin - Pohjapiiros - Päärakennus - Yläkerta

Päärakennuksesta oikealla ensimmäisenä sijaitseva ”Pakari” eli leivintupa rakennettiin 1815, kaksikerroksiset makasiinit vasemmalla vuosina 1806 ja 1816 ja oikealla olevat varastot ja liiteri 1811 ja 1870.

Hotelli Krepelin - Pohjapiiros - PIhapiirin rakennukset

Carl Wilhelm Kräpelin puolestaan syntyi Tukholmassa vuonna 1823 ja tuli Kristiinankaupunkiin Kokkolan kautta vuonna 1846.

Kräpelin aloitti ensin Simon Anders Wendelinin kirjanpitäjänä ja siirtyi jonkin ajan kuluttua pitämään omaa kauppaliikettä Holmströmin taloon. Holmströmin kuoltua vuonna 1849 talo siirtyi Kräpelinin haltuun.

Kräpelin avioitui Lapväärtissä 1828 syntyneen Maria Charlotta Estlanderin kanssa. Meillä ei ole kuvaa Carlista eikä Mariasta, mutta jos tiedät jonkun jolta voisi löytyä niin ottakaa yhteyttä! Alla kuva, jossa Krepelinin talo ja sen alkuperäinen mansardikatto vielä näkyy.

Hotelli Krepelin - Kristiinankaupungin siluetti 1800-luvulta

Sen ajan kauppioiden tapaan Kräpelin sijoitti varojaan ostamalla osuuksia eri laivayhtiöistä.

Kräpelin hankki myöhemmin myös oman parkkilaivan, Delphinin, joka kuljetti mm. tervaa, mausteita, lautoja ja jonka tiedetään liikennöineen Kristiinankaupungin ja mm. Narvan, Lissabonin ja Antwerpenin väleillä. Delphin liikennöi aina 1900-luvun alkuun asti. Delphinistäkään meillä ei ole kuvaa, mutta jos sinulta löytyy niin ota yhteyttä!

Hotelli Krepelin - Kristiinankaupungin siluetti vuonna 1875

Kräpelinille syntyi sittemmin kaksi poikaa, Casimir ja August.

Augustista tuli Kristiinankaupunkiin lääkäri. Kasimir taas toimi vuodesta 1873 alkaen mm. Syskone-, Carolina-, Sofia-, Bröder- ja Imatra-laivojen perämiehenä. Kasimir hankki myöhemmin oman China-nimisen aluksen ja meni naimisiin Ludvig Wendelinintyttären Fannyn kanssa.

Hotelli Krepelin - Casimir Krepelin

Vuonna 1901 tontin tiedetään kuuluneen merimies Anders Lagerille ja vuonna 1916 se kuului panimomestari S. K. Skadelle. Tässä välissä päärakennus toimi kaupungin ensimmäisenä poliisilaitoksena vuosina 1910-1912 ennenkuin se siirtyi Rantakadulle.

Hotelli Krepelin - Pihapiiri vuonna 1948

Nykyisten omistajien, veljeksien Harrin ja Eskon, tarina puolestaan alkaa vuodesta 1910, jolloin poikien isoisän isä Kalle Hektor Jylli muutti Ikaalisista Kristiinankaupunkiin ja perusti Krepelinin naapuriin perheen ja makkaratehtaan.

Kallen poika Esko Jylli meni naimisiin Kurikasta kotoisin olleen Kerttu Lehtimäen kanssa. Kerttu piti kampaamoa kotonaan osoitteessa Läntinen Pitkäkatu 10 ja osti niillä rahoilla Krepelinin tontin 1960-luvun lopulla.

Esko ja Eskon ja Kertun poika Pasi puolestaan olivat oman aikansa huutokauppakeisareita ja Krepelinin pihassa onkin vuosikymmeniä pidetty huutokauppoja.

1940-luvulta 1960-luvulle Krepelinin taloa hallinnoi Kristiinassa pääkonttoriaan pitänyt Sampo-niminen tukkuliike, jonka jälkeen Kerttu Jylli osti tontin ja rakennukset.

Pasi jatkoi isänsä aloittaman sekatavarakauppa Halpa-Hallin pitoa päärakennuksen alakerrassa vuoteen 1980 saakka. Tämän jälkeen Eskon poika Pasi ja Kristiinaan Lappajärveltä muuttanut Raija Jylli os. Alatalo perustivat Kiinteistö Oy Krepelinin.

Pasi ja Raija Jylli Kristiinankaupunkin Vanhanajan Toripäivillä 90-luvulla

Krepelin Oy osti tontin ja sillä olevat rakennukset, jonka jälkeen perhe peruskorjasi päärakennuksen yläkerran itselleen kodiksi vuonna 1986. Kun 1990-luvulla antiikin osto ja myynti siirtyi pääosin internetiin keksivät Pasi ja Raija käynnistää Krepelinin rakennuksissa majoitustoiminnan.

Krepelinin piha vuonna 2004 ennen huoneistoremontteja

Majoitustoiminta alkoi vuonna 2004 oikealla näkyvän Leivintuvan peruskorjauksella. Vasemmalla olevan makasiinirivistön asunnot valmistuivat sen jälkeisinä vuosina ja lopuksi oikealla näkyvään makasiiniin sijoitettu sauna vuonna 2007. Ja majoitustoiminta jatkuu nyt erittäin aktiivisena Pasin ja Raijan poikien Eskon ja Harrin toimesta.

Hotelli Krepelin - Omistajat Esko ja Harri

Lisää pihan historiasta löytyy kristiinankaupunkilaisen harrastajatutkijan Lasse Backlundin sivustolta täältä.

Lähteet ja kuvat

  • Per-Olof Jarle: Kristinestads byggnadshistoria. Scriptum. Vasa 2006.
  • Olle Haavisto: Kristinestad – En småstadsidyll. Vaasa Oy. Vasa 1985.
  • Olle Haavisto: Kristinestad – En småstadsidyll 350 år. I-print/Suupohjan Kirjapaino. Kristinestad 1999.
  • Christer Norrvik: Purjeiden kaupunki – Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen. Oy Fram Ab. Vasa 1999.
  • Lasse Backlundin sivusto 2021